Saavutettavuus

Esteettömyys on rakennetun ympäristön helppokulkuisuutta. Saavutettavuus on sama asia digimaailmassa: kun saavutettavuus on kunnossa, erilaisten ihmisten on helppo käyttää digipalveluja, kuten verkkosivuja ja mobiilisovelluksia sekä niiden sisältöjä. Saavutettavuus on ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden huomiointia. Saavutettavuus on konkreettisesti esimerkiksi webinaarien ja striimattujen lähetysten tekstittämistä.
 

Liikenneturva kaikki sisältö saavutettavaa

Liikenneturva on tehnyt Stremian kanssa virtuaalisia oppitunteja sekä webinaareja yläkoululaisille, toisen asteen opiskelijoille sekä liikennelääketieteen parissa toimiville sidosryhmille, kuten lääkäreille. Lähetyksistä tehdään usein myös tallenne, joka on katsottavissa jälkikäteen Liikenneturvan sivuilla.

”Aina kun tehdään tallenne, se tekstitetään. Saavutettavuusdirektiivin mukaan digitaalinen sisältömme pitää olla saavutettavaa. Ja vaikka direktiivi ei määräisikään, me teemme kaikkemme, että sisältömme tavoittaa mahdollisimman monet”, sanoo verkkoviestintäsuunnittelija Anni Muukkonen Liikenneturvasta.

Tekstitys on tärkeää, koska moni katselee videoita hiljaisella tai kokonaan ilman ääntä. Tekstitys helpottaa myös asian oikein kuulemista ja ymmärtämistä. Se, tekstitetäänkö asioita koululaisille tai aikuisille, ei ole Muukkosen mukaan merkittävä asia. ”Kaiken tekstityksen pitää olla selkokielistä. Sillä pyritään palvelemaan myös sellaisia, jotka puhuvat suomea toisena kielenä tai vieraana kielenä.”

 

Tekstitys helppo ostaa osana palvelua

Liikenneturva arvostaa sitä, että tekstityspalvelut saa Stremialta kokonaisuuteen helposti liitettävänä palana. ”Tekstitys on ammattitaitoa vaativaa työtä, eikä meillä ole itsellä sellaiseen resursseja”, Muukkonen sanoo. Lähetyksiä tehdään muutamia vuodessa, ja ne voidaan tehdä joko Stremian studiolla tai Liikenneturvan toimistolla, jonne Stremia rakentaa lähetystekniikan.

”Katsojamäärät vaihtelevat. Kun opettajat näyttävät lähetyksiä kouluissa kokonaisille luokille, katsojia on jopa tuhansia. Pienemmissä webinaareissa puhutaan kymmenistä tai sadoista katsojista”, Muukkonen sanoo. ”Stremialta homma sujuu. Yritimme aiemmin pitää itse Teamsin kautta virtuaalioppitunteja, mutta siinä on järjetön säätö. Kun hinta-laatusuhde on kohdallaan, palvelun ostaminen vähentää valtavasti stressiä.”
 

Miljoona ihmistä kaipaa apua digiasioinnissa

Suomessa on arviolta yli miljoona ihmistä, joiden voi olla vaikeaa käyttää digipalveluja. Hyvin hoidettu saavutettavuus lisääkin esimerkiksi liikunta- ja näkövammaisten itsenäisyyttä, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Liikunta- ja näkövammaisten lisäksi saavutettavuudella pyritään auttamaan monien muiden ihmisryhmien tilannetta: esimerkiksi kuulovammaiset, luki- ja oppimisvaikeuksista kärsivät, mielenterveysongelmaiset tai muistihäiriöistä kärsivät saavat apua saavutettavuudesta. Samoin voidaan auttaa niitä, joilla on heikko suomen kielen taito tai vanhuksia, jotka ovat tottumattomia digitaalisessa maailmassa.

Saavutettavuus onkin asiakaslähtöisyyttä. Saavutettavuuden peruspilareita on kolme: tekninen toteutus, helppokäyttöisyys ja sisältöjen selkeys. Digipalvelun suunnittelussa pitää varmistaa, että palvelu toimii erilaisilla päätelaitteilla ja niissä huomioidaan esimerkiksi puheohjauksen tai ruudunlukuohjelmien toimivuus.

Helppokäyttöisyys on sitä, että esimerkiksi verkkosivun navigaatio on selkeä ja haluttu sisältö löytyy helposti. Sisältöjen selkeys tarkoittaa, että käytetty kieli on helppolukuista selkokieltä. Tekstiä on hyvä jäsentää väliotsikoilla ja käyttää riittävän lyhyitä kappaleita ja havainnollisia luetteloita.
 

Saavutettavuus tukee demokratiaa ja avoimuutta

Monet kunnat ja kaupungit striimaavat valtuustonsa kokoukset, niin myös Tampere. Julkisella toimijalla on velvollisuus huolehtia, että saavutettavuus on kunnossa, ja Tampereen kaupunki tekstittääkin valtuuston kokoustallenteet. Se on oleellista avoimuuden ja demokratian kannalta.

”Tekstitetty versio on netissä katsottavana parin päivän kuluttua kokouksesta. Se on tärkeää kuulovammaisille tai heikkokuuloisille, ja auttaa myös muita, jos esimerkiksi jonkun valtuutetun puheesta ei saa kunnolla selvää”, sanoo hallintosihteeri Karoliina Vehmaanperä.

Stremia on vastannut Tampereen valtuustolähetyksistä jo vuosikausia. ”Stremialla on pitkä kokemus, eikä kaikkea tarvitse selittää yksityiskohtaisesti. Lähetän heille kokouskutsun sekä Teams-linkin, koska valtuutetut voivat osallistua kokoukseen myös virtuaalisesti. Stremian kautta myös tekstitys hoituu automaattisesti ja osana normaalia prosessia.”
 

Kuulovammaisille tekstitys on elintärkeää

Noin 800 000 suomalaisella on kuulonalenema. Kaikki heistä eivät käytä apuvälineitä, mutta reilulla 100 000 suomalaisella on kuulolaite tai sisäkorvaistute. Kuulovammaiset ovat riippuvaisia saavutettavuudesta monissa arkisissa palveluissa. Esimerkiksi terveyskeskuksen ajanvarauspalvelu on tärkeää saada tekstiviestipalveluna.

”Viestintä kuulovammaisille on ylipäätään hyvä olla monikanavaista, ja ilman videoiden tekstitystä kuulovammaiset eivät saa sitä viestiä, mitä halutaan”, kertoo vaikuttamistyön asiantuntija Anniina Horto Kuuloliitosta.
 

Hyvä tekstitys on monen osan summa

Hyvä tekstitys syntyy useista asioista. ”Luettavuutta auttaa riittävän suuri kirjainkoko sekä kontrasti tekstin ja taustan välillä. Tekstiä ei saa ahtaa ruutuun liikaa kerralla, mutta ei toisaalta myöskään sana kerrallaan, jotta tekstitystä on helppo seurata yhtä aikaa kuvan kanssa. Tekstityksen päälle ei saa tulla mitään muita elementtejä, kuten grafiikkaa.”

Erilaiset somealustat käsittelevät videoita eri tavalla ja saattavat muuttaa niiden kuvasuhdetta. Siksi on tärkeää, että tekstitystä ei polteta kiinni tallenteeseen, vaan se toimitetaan erillisenä tiedostona, jonka digialusta tai käytettävä päätelaite osaa sovittaa oikeaan muotoon ja kokoon.

Jutun lähteinä myös mm: Avin saavutettavuuspalvelut, Näkövammaisten keskusliitto, Kuurojen liitto, Kuuloliitto.
 
 

Mitä saavutettavuus tarkoittaa striimauksissa ja videotallenteissa?