Saavutettavuusvaatimukset ja saavutettavuusdirektiivi – mitä ne tarkoittavat videoille?

Saavutettavuusvaatimukset velvoittavat julkisen sektorin – ja kesäkuusta 2025 alkaen yhä useamman yksityisen toimijan – tekemään digitaaliset palvelunsa kaikille käytettäviksi. Videoiden osalta tämä tarkoittaa käytännössä tekstitystä: verkkosivulle jäävä videotallenne on tekstitettävä 14 vuorokauden kuluessa julkaisusta.

Keitä saavutettavuusvaatimukset koskevat

Suomessa saavutettavuudesta säädetään digipalvelulaissa (laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019), joka perustuu EU:n saavutettavuusdirektiiviin. Laki velvoittaa viranomaiset, kunnat, valtion liikelaitokset ja suuren osan julkista tehtävää hoitavista organisaatioista – sekä esimerkiksi järjestöjä, joiden digipalvelujen kehittämistä rahoitetaan julkisin varoin.

EU:n esteettömyysdirektiivin myötä vaatimukset ovat kesäkuusta 2025 alkaen laajentuneet myös moniin yksityisiin kuluttajapalveluihin, kuten verkkokauppoihin ja pankkipalveluihin. Ajantasaisen ja sitovan ohjeistuksen löydät valvovan viranomaisen sivustolta saavutettavuusvaatimukset.fi – tämä opas antaa yleiskuvan erityisesti videoiden näkökulmasta.

Mitä videoilta vaaditaan

• Tekstitys: verkkosivuille julkaistava videotallenne on tekstitettävä. Aikaa on 14 vuorokautta julkaisusta.
• Tekstivastine äänelle: pelkkää ääntä sisältävälle tallenteelle (esim. podcast) riittää tekstivastine, kuten litteraatti.
• Tekninen laatu: saavutettavuuden mittapuuna käytetään WCAG-ohjeistuksen AA-tasoa – tekstityksen on oltava esimerkiksi ohjelmallisesti saatavilla, ei pelkkänä kuvana.

Käytännössä laadukkain ratkaisu on ammattitekstittäjän tekemä tekstitys, joka toimitetaan joko erillisenä tekstitystiedostona (srt) tai poltettuna kuvaan. Katso videoiden tekstityspalvelumme ja litterointi.

Koskevatko vaatimukset suoria lähetyksiä?

Suoria lähetyksiä tekstitysvaatimus ei pääsääntöisesti koske niin kauan kuin kyse on aidosta suorasta lähetyksestä. Ratkaiseva hetki on tallenteen julkaisu: jos suora lähetys jää verkkoon tallenteena, siitä tulee tekstitettävä video, ja 14 vuorokauden määräaika alkaa. Moni organisaatio hyödyntää suorissa lähetyksissään myös tekoälypohjaista live-tekstitystä palvellakseen yleisöään heti – tallenteeseen tekstitys tehdään huolellisesti jälkikäteen.

Miten tekstitys toteutetaan

1. Ammattitekstittäjä kuuntelee ja tekstittää tallenteen: tarkin lopputulos, joka täyttää saavutettavuusvaatimukset. Suositus aina, kun video jää julkiseen käyttöön.
2. Tekoälytekstitys ja ihmisen tarkistus nopeuttaa työtä; konekäännös ei kuitenkaan yksin riitä vaatimusten täyttämiseen, sillä virheet jäävät katsojan haitaksi.
3. Live-tekstitys suoraan lähetykseen tehdään yleensä tekoälyä hyödyntäen – hyvä palvelu yleisölle, vaikka laki ei sitä vaatisi.

Tekstityksen lisäksi tallenne voidaan kääntää ja tekstittää useille kielille, jolloin sama sisältö palvelee laajempaa yleisöä.

Muut saavutettavuuden keinot

• Viittomakielen tulkkaus – tulkki voidaan lisätä lähetyksen tai tallenteen kuvaan.
• Kuvailutulkkaus – sanallistaa visuaalisen sisällön näkövammaisille katsojille; voi olla osa päälähetystä tai valinnainen ääniraita.
• Simultaanitulkkaus – kielten välinen tulkkaus tapahtumatilaan, lähetykseen tai molempiin. Katso simultaanitulkkauspalvelut.
• Saavutettava lähetyssivu – selkeä rakenne, riittävät kontrastit ja näppäimistökäyttö kuuluvat alustan perusvaatimuksiin.

Miksi saavutettavuus kannattaa muutenkin

Tekstitys ei ole vain velvoite. Suuri osa videoista katsotaan ilman ääniä, ja tekstitys pitää nämäkin katsojat mukana. Tekstitys auttaa, kun suomi ei ole katsojan äidinkieli, parantaa videon löydettävyyttä hakukoneissa ja tekee sisällöstä helpommin silmäiltävää. Saavutettava video on yksinkertaisesti parempi video – kaikille.

Hyvän tekstityksen laatukriteerit numeroina

Suomessa tekstityksen laadulle on olemassa av-käännösalan yhteiset laatusuositukset (käännöstekstitykset 2020, ohjelmatekstitykset 2021). Ne eivät ole lakia, mutta ammattimaisesti tehty tekstitys noudattaa niitä – ja ero koneen tuottamaan tekstitykseen näkyy juuri näissä yksityiskohdissa:

• Lukunopeus enintään 12–14 merkkiä sekunnissa välilyönnit mukaan lukien. Katsojan on ehdittävä lukea teksti ja silti seurata kuvaa. Muualla käytetty sanaa minuutissa -mittari ei sovellu suomeen, koska yhdyssanamme ovat pitkiä.
• Rivin pituus noin 44 merkkiä (enintään 46) ja repliikissä enintään kaksi riviä.
• Kesto ruudussa: yksirivinen repliikki 2–3 sekuntia, kaksirivinen 4–5 sekuntia. Minimikesto on noin sekunti – nopeampaa ei ehdi lukea.
• Rivijako luontevista kohdista: yhteen kuuluvat sanat pidetään samalla rivillä, eikä ajatusta katkaista keskeltä.
• Synkronointi: repliikki ilmestyy puheen alkaessa eikä jää roikkumaan kuvaleikkausten yli.

Ohjelmatekstitys eli tekstitys samalla kielellä

Saavutettavuustekstitys on yleensä ohjelmatekstitystä: suomenkielinen puhe tekstitetään suomeksi kuulovammaisia ja huonokuuloisia katsojia varten. Se eroaa käännöstekstityksestä muutamalla tavalla: puhujat erotellaan toisistaan (esimerkiksi nimellä, värillä tai repliikkiviivalla), ja sisällön kannalta olennaiset äänet merkitään tekstiin – esimerkiksi [aplodit] tai [puhelin soi]. Webinaaritallenteessa tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että päälle puhumiset ja nimet kirjataan selkeästi.

Tekniset vaatimukset lähetyssivulle ja soittimeen

• Tekstitys omana tekstiraitana (esim. srt/vtt), jolloin katsoja voi kytkeä sen päälle ja pois ja ruudunlukijat sekä hakukoneet voivat käsitellä sitä. Kuvaan poltettu tekstitys käy lisänä, mutta pelkkänä se ei täytä WCAG-ohjeen henkeä.
• Riittävä kontrasti: WCAG edellyttää tekstille vähintään 4,5:1-kontrastisuhdetta – käytännössä tekstitys tarvitsee tumman taustapalkin tai reunuksen vaalean kuvan päällä.
• Sijoittelu: tekstitys ei saa peittää olennaista sisältöä, kuten puhujan nimeä tai esitysgrafiikkaa.
• Soittimen käytettävyys: videosoitinta on voitava käyttää näppäimistöllä, ja automaattista käynnistystä äänellä kannattaa välttää.

Sitovat vaatimukset ja tulkinnat löydät valvovan viranomaisen sivulta saavutettavuusvaatimukset.fi; av-alan laatusuositukset julkaisee av-kaantajat.fi.

Usein kysytyt kysymykset

Missä ajassa video pitää tekstittää?

Verkkosivuille jäävä tallenne on tekstitettävä 14 vuorokauden kuluessa julkaisusta. Käytännössä tekstitys kannattaa tilata heti tallenteen valmistuttua.

Pitääkö webinaarin tallenne tekstittää?

Jos organisaatiosi kuuluu saavutettavuusvaatimusten piiriin ja tallenne julkaistaan verkkosivuilla yli 14 vuorokaudeksi, kyllä. Muillekin tekstitys on suositeltava – se moninkertaistaa tallenteen käyttöarvon.

Riittääkö automaattinen tekstitys?

Pelkkä tarkistamaton konetekstitys ei yleensä täytä vaatimuksia, koska virheet heikentävät ymmärrettävyyttä. Ammattitekstittäjän tekemä tai huolellisesti tarkistettu tekstitys on turvallinen valinta.

Koskevatko saavutettavuusvaatimukset yrityksiä?

Perinteisesti vaatimukset ovat koskeneet julkista sektoria, mutta EU:n esteettömyysdirektiivin myötä ne ulottuvat kesäkuusta 2025 alkaen myös mm. verkkokauppoihin ja pankkipalveluihin. Tarkista oman organisaatiosi tilanne saavutettavuusvaatimukset.fi-sivustolta.

Mitä tapahtuu, jos vaatimuksia ei noudata?

Valvova viranomainen voi ensin ohjeistaa ja kehottaa korjaamaan puutteet; viime kädessä käytössä ovat hallinnolliset pakkokeinot. Suurin riski on kuitenkin käytännöllinen: osa yleisöstä jää sisällön ulkopuolelle.

Kuinka monta merkkiä tekstitysrivillä saa olla?

Suomalaisten laatusuositusten mukaan noin 44 merkkiä rivillä (enintään 46) ja repliikissä enintään kaksi riviä. Lukunopeuden tulisi pysyä 12–14 merkissä sekunnissa välilyönteineen.

Kuinka kauan tekstityksen pitää näkyä ruudulla?

Yksirivinen repliikki 2–3 sekuntia ja kaksirivinen 4–5 sekuntia; minimikesto on noin yksi sekunti. Näin katsoja ehtii lukea tekstin ja seurata samalla kuvaa.

Lue seuraavaksi: Videoiden tekstitys · Litterointi · Webinaarin järjestäminen